JOPOn hakuprosessi

JOPO-luokalle päästään, ei jouduta.

JOPO-luokalle haetaan. Haku on pääsääntöisesti keväisin seuraavan vuoden syksyllä alkavaa opiskelua ajatellen, mutta tilanteen ja opetussuunnitelman salliessa myös erilainen täydennyshaku kesken vuoden voi tulla kyseeseen.

JOPOn hakuprosessin voi karkeasti jakaa viiteen vaiheeseen:

  1. Markkinointivaihe

JOPOlla toiminnan näkyvyys ja tunnettuus ovat keskeisiä asioita, jotta kiinnostuneet ja JOPOsta hyötyvät hakijat saadaan liikenteeseen. Kaikki julkisuus ja markkinointi on siis perusteltua ja JOPOn tulee perustyönsä ohella näkyä ja kuulua koulun, yhteisön ja medioiden arjessa. Sen lisäksi, että kunnassa JOPO on selkeästi esillä vaihtoehtona, opetussuunnitelmien ja koulun toimintakulttuurin tulee tukea JOPO-prosessia. Niin kouluyhteisön (opettajat & muu henkilökunta) kuin ympäröivän yhteisönkin (kodit, yritykset, yhdistykset…) tulisi tuntea toiminnan perusteet ja hakuun liittyviää seikkoja. Yhteisöllisyys tarkoittaa JOPOlla aina myös sitä, että yhteisö on osa prosessia.

Niinpä luokanopettajat, aineenopettajat ja erityisopettajat toimivat yhdessä JOPO-työparin kanssa hakuprosessin edistämisessä ja kehittämisessä. Oppilashuolto ja mahdolliset muut yhteisölliset toimijat tulevat kuulluksi tarpeen mukaan. Kiertokäynnit, tutustumistunnit, mainonta, päivänavaukset, avoimien ovien päivät, yhteisötapahtumiin osallistumiset vanhempienillat, Wilma-viestintä, koulun verkkosivut ja monet muut koulun(kin) arkeen kuuluvat mahdollisuudet pyritään hyödyntämään. JOPO-oppilaat vastuutetaan mukaan prosessiin paikkakunnan viestimiä ja sosiaalista mediaa unohtamatta.

Jos jokin asia hakuprosessissa voi mennä pieleen, se liittyy usein tiedonsaantiin tai väärinkäsityksiin toiminnan luonteesta. Tämän takia markkinointi ja toiminnan esillä pitäminen on avaintekijä onnistumisessa. Suora yhteydenpito oppilaisiin ja huoltajiin sekä näiden kanssa toimiviin aikuisiin (niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin) voi olla tarpeen.

2. Hakemus

Oppilaan (ja kodin) tulee osoittaa halunsa ja aktiivisuutensa JOPO-luokalle pyrittäessä. JOPO-luokalle haetaan hakulomakkeella, jonka oppilas ja koti yhdessä täyttävät ja allekirjoittavat. Hakeminen tapahtuu määritellyn hakuajan puitteissa ja hakemus toimitetaan määriteltyyn paikkaan kirjallisena tai sähköisenä. Hyvä tapa on esimerkiksi se, että oppilas palauttaa hakemuksensa suoraan JOPO-luokkaan, jolloin tullaan jo etukäteen puolin ja toisin tutuiksi ja voidaan jo kenties vaihtaa kuulumisia.

Hakulomakkeen sisältö kannattaa miettiä tarkkaan, millaisia asioita oppilaasta ja hänen koulunkäynnistään, tavoitteistaan, tuen tarpeistaan ja motivaatiostaan halutaan tietää. Haun yhteyteen voi liittää kysymyksiä myös huoltajalle. Joskus on kokeiltu myös mahdollisuutta laittaa hakulomakkeen yhteyteen joitakin toiminnallisempia tehtäviä, joilla voidaan mitata oppilaan oppimistyyliä tai kiinnostusta eri tavoilla opiskeluun.

Hakulomakkeissa esiintyy kuntakohtaisia eroja. Kysymykset ja sisältö tuleekin räätälöidä kunnan tilanteen ja opiskelun painopisteiden pohjalta tavoitteet huomioiden. Hakuun liittyvistä asioista olisi hyvä olla selkeä esitys jo kunnallisessa JOPOn opetussuunnitelmassa. Yksi mahdollinen pohja löytyy SeutuJopon käyttämästä mallista mm. JopoPedia-aineistopankista.

3. Haastattelut

Kaikki JOPO-luokalle hakevat haastatellaan. Haastattelutilanteeseen olisi hyvä (välttämätöntä?) saada oppilaan huoltaja(t) matkaan. Haastattelutiimin koostumuksessa voi olla kuntakohtaisia eroja, mutta ryhmän tulisi olla moniammatillinen. Hyväksi koettu koostumus haastatteluryhmässä on esimerkiksi JOPO-työpari, opo, rehtori ja koulukuraattori. Myös erityisopettajien ja aineenopettajien osaamista kannattaa hyödyntää. Haastattelutilannetta ei kannata muodostaa kuitenkaan liian raskaaksi, jotta keskustelu saadaan soljumaan.

Haastateltaville esitetään pääsääntöisesti samat kysymykset. Haastattelevilla on omat lomakkeensa, joihin muistiinpanoja hakijan vastauksista kirjataan ylös. Hakijan voi laittaa myös täyttämään omaa ”sitoutumislomakettaan” haastattelun tiimellyksessä. Yksilökohtaisempiinkin keskusteluihin voidaan mennä, jos kysymyksillä ei saada kaikkea merkittävää selville, mutta haastattelutilanne kannattaa pitää kompaktina. Hakijoiden määrä voi vaikuttaa haastatteluiden aikataulutukseen.

Hakemusten ja haastatteluiden pohjalta haastattelutiimi luo esityksen JOPO-luokalle valittavista.

4. JOPO-valinnat

Hakijoiden osalta JOPOn sopivuutta ja hyötyä hakijalle punnitaan pitkin prosessia. Haastatteluiden ja haastattelutiimin pohdinnan lisäksi valittavien lista kannattaa mahdollisuuksien mukaan käydä vielä moniammatillisemmin läpi. Ehdotus valittavista menee viime kädessä rehtorille, joka tekee päätöksen valittavista.

Hakuun osallistuneille kerrotaan valintapäätöksistä ja annetaan yhteystiedot mahdollisia jatkokysymyksiä ajatellen. Jos mahdollista, uuden luokan kanssa on hyvä kokoontua jo ennen syksyn aloitusta. Kesäksi voi antaa uusille valituille mukavia orientaatiotehtäviä lomailun oheen, esimerkiksi syksyn ensimmäisen työpaikan pohdinta ja petaaminen.

5. Hallinnollinen päätös

JOPO-luokalle valinta on hallinnollinen päätös, jonka tekee rehtori. Tätä seikkaa kannattaa myös muistutella hakijoille, eli kyseessä ei ole pelkkä luokkasiirto, vaan siirtyminen toisenlaiseen tapaan opiskella. Haku- ja valintaprosessiin kuin myös mahdolliseen JOPO-päätöksen purkuun liittyviä kuntakohtaisia seikkoja on hyvä käsitellä paikallisessa opetussuunnitelmassa.

(JM)